Ikään­ty­vien nä­kö­vam­mais­ten tuen ja avun­saan­nis­sa pa­ran­net­ta­vaa

Iäkkäät näkövammaiset voivat jäädä huonojen päätösten vuoksi vaille välttämätöntä apua, vaikka lainsäädäntömme tuen ja avun takaisikin. Näkövammaisten liitto oli YK:n ihmisoikeuksien erityisasiantuntijan kuultavana Pikkuparlamentissa.

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija Arja Törnroos piti tänään 28.10.2021 puheenvuoron Pikkuparlamentissa YK:n ihmisoikeuksien erityisasiantuntijalle Claudia Mahlerille. Mahler on YK:n ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien itsenäinen asiantuntija, joka on maavierailulla Suomessa. Mahler toivoi tapaavansa kattavasti kansalaisjärjestöjen edustajia saadakseen mahdollisimman tarkan kuvan ikääntyneiden henkilöiden tilanteesta Suomessa. Hän tulee laatimaan vierailustaan julkisen raportin.

Mukana olivat Näkövammaisten liiton lisäksi mm. Invalidiliitto ja Muistiliitto.

Törnroosin puheenvuoro

”Hyvä Claudia Mahler ja yleisö. Kiitän mahdollisuudesta tulla kertomaan siitä, että ikääntyneiden näkövammaisten henkilöiden mahdollisuus saada välttämätöntä apua arjessaan ei toteudu Suomessa niin kuin laki sitä edellyttää.

Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista ihmistä, joista valtaosa on yli 65-vuotiaita.

Suomi on valittu monta kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. Onnellisuus ja hyvä elämä ei kuitenkaan aina toteudu ikääntyneiden näkövammaisten kohdalla, koska he eivät saa riittävästi apua selviytyäkseen arjestaan haluamallaan tavalla. Ilman apua he eivät pysty elämään arvokasta ja itsensä näköistä elämää. Olen huolissani siitä, että itsemääräämisoikeus ei toteudu heidän kohdallaan niin kuin sen tulisi toteutua. Olen huolissani myös siitä, että ikääntyneitä näkövammaisia henkilöitä ei nähdä yksilöinä ja tämän vuoksi heidän yksilöllisiä tarpeitaan ei huomioida päätöksissä. Huonojen päätösten vuoksi nämä ihmiset jäävät hyvästä lainsäädännöstä huolimatta vaille heille välttämätöntä apua.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa syrjinnän kieltoon ja ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Suomessa sovelletaan suoraan myös YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä, joka tuli voimaan vuonna 2016. Pelkästään näitä lakeja noudattamalla voitaisiin taata kaikille ikääntyneille näkövammaisille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän tarvitsemansa ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä mahdollistaa itsemääräämisoikeuden säilyminen. Meillä on myös vammaispalvelulaki, jota erityislakina sovelletaan ikäihmisten palveluissa, kun henkilö on vammainen.

Pidän tänään puheenvuoron siksi, että toivon asioiden muuttuvan niin, että lain henki toteutuu myös käytännössä ja ikääntyneet näkövammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti eikä vasta vuosia kestävien oikeusprosessien jälkeen. On tärkeää, että viranomainen erottaa mikä on vamman aiheuttamaa toimintakyvyn huononemista ja mikä on taas iän tuomaa raihnaisuutta. On tärkeää, että viranomainen kunnioittaa asiantuntijalääkärien lausuntoja ja myöntää lääkärin suosittelemat sosiaaliturvaan liittyvät palvelut ja tukitoimet.

Ikääntyneen näkövammaisen henkilön tilannetta Suomessa ilman näitä palveluja ja tukitoimia voidaan verrata tilanteeseen, jonka lähes kaikki maailman ihmiset ovat kokeneet koronapandemian vuoksi: omasta tahdosta riippumaton eristäminen kotiin, vapaan liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpidon rajoitukset. Erona kuitenkin on se, että pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat väliaikaisia, mutta näkövamman aiheuttamat eivät. Näkövammainen ikääntynyt henkilö on tuomittu jäämään neljän seinän sisälle loppuelämäkseen, jos hän ei saa tarvitsemiaan sosiaaliturvaan liittyviä palveluja ja tukitoimia. Niillä on suuri merkitys näkövammaisen ikääntyneen henkilön hyvään elämänlaatuun.

On tärkeää, että näkökyvyn huonontumiseen reagoidaan ajoissa ja saadaan käynnistettyä palvelut ja tukitoimet oikea-aikaisesti. On tärkeää, että jatkossa myös Suomi noudattaa vammaisyleissopimuksen 1. artiklaa ja edistää, suojelee sekä takaa kaikille vammaisille ikään katsomatta täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Yleissopimuksessa painotetaan vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden merkitystä. Sopimuksessa myös korostetaan vammaisten osallistamista heitä koskevaan päätöksentekoon sekä velvoitetaan valtio lisäämään vammaistietoutta. Näitä Suomenkin tulisi noudattaa.

Kiitos!”

Lisätietoja

oikeuksienvalvonnan asiantuntija Arja Törnroos, Näkövammaisten liitto ry
p. 050 352 1907
arja.tornroos@nkl.fi


Sivu päivitetty