Nä­kö­vam­mais­ten kä­si­työ­toi­min­nan nykytila Suomessa

Näkövammaisten liiton käsityötoimikunta on jättänyt loppuraporttinsa käsityötoiminnan nykytilanteesta.

Näkövammaisten liiton sisäinen käsityötoimikunta on lopettanut työnsä. Liiton hallitus päätti kokouksessaan 17.3.2021, ettei uutta käsityötoimikuntaa ainakaan tässä vaiheessa perusteta.

Ohessa käsityötoimikunnan raportti näkövammaisten käsityötoiminnan nykytilanteesta.

1 Käsityötoiminnan tausta

Arlainstituutti, nykyinen Live, toimi näkövammaisten opetukseen erikoistuneena ammattioppilaitoksena, ja siellä ohjattiin näkövammaisten perinnekäsitöitä vuoteen 2015 saakka. Aiemmin näkövammaisia suositeltiin hakemaan Arlainstituuttiin ammattiopintoihin. Siellä tuotteiden valmistustekniikat ja opetusmenetelmät soveltuivat hyvin näkövammaisille.

Sokeva Käsityö tuki, ohjasi, neuvoi ja välitti materiaaleja näkövammaisille käsityöntekijöille. Se järjesti ja maksoi alueyhdistysten käsityövastaavien koulutusta 1–2 kertaa vuodessa. Koulutuspäivillä oli eri toimintapajoja, joissa käsityövastaavat opiskelivat ja saivat ohjeet mukaansa. Käsityövastaaville maksettiin palkkaa heidän järjestäessään alueellaan käsityökerhoja.

Sokeva Käsityön toiminta-avustus (774 000 €) loppui vuonna 2014. Tuolloinen toiminnan avustaja Raha-automaattiyhdistys (RAY) perusteli, että käsityöavustus vääristää kilpailua ja RAY ei voi tukea elinkeinotoimintaa. Tämän päätöksen seurauksena Näkövammaisten liitto joutui irtisanomaan Sokeva Käsityön lähes 10 työntekijää. Siirtymisvaiheen kustannukset, kuten tehtävien siirrot, irtisanomisajat ja tilojen tyhjentämiset, maksoi Näkövammaisten liitto omasta varallisuudestaan. Nämä kustannukset olivat noin 600 tuhatta euroa. Toiminta-avustuksen lakkauttamisesta seurasi isoja muutoksia.

Oltiin ratkaisun edessä, jossa voimat yhdistettiin eri toimijoiden kanssa. Muun muassa Näkövammaiset Käsityöntekijät ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN ry), Sokeain Ystävät, RAY ja Näkövammaisten liitto kehittivät toimintamallin, jossa Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:llä tehtävänsä mukaisesti on keskeisempi rooli näkövammaisten käsityöntekijöiden työn tukemisessa. HUN vastaa taas käsityömateriaalien välityksestä. Siirtymävaiheessa Näkövammaisten liitto kustansi kaksi työntekijää HUNiin (palkattiin työntekijä hoitamaan tavarat, varastoinnin, tilaukset, kirjaukset ja lähetykset) sekä maksoi toiminnallista avustusta HUN:lle. Tätä avustusta maksetaan edelleen. Sopimuksen mukaisesti avustuksen maksaminen päättyy vuoden 2022 jälkeen. Nämä tuki- ja avustuskustannukset Näkövammaisten liitto on maksanut omasta varallisuudestaan. Kustannukset ovat olleet yli 100 tuhatta euroa.

Koska Näkövammaisten liiton maksama tuki pieneni, HUN ry ei voinut enää palkata materiaalinvälitykseen työntekijää. Materiaaleille Näkövammaisten liitto antoi käyttöön kylmätilan, mikä helpotti materiaalien varastointia.

HUN ry:llä oli Ura käsillä -käsityöhanke 2016– 2018. ja vastaavaa toimintaa jatkettiin edelleen Käsillä-käsityöyrittäjävalmennuksena. Hankkeen kursseille osallistuva näkövammainen oppi yrittäjyyttä ja vahvistamaan omaa osallisuuttaan työelämässä. Hankkeen tavoitteena oli ylläpitää ja siirtää häviämässä olevia näkövammaiskäsityötaitoja uudelle sukupolvelle sekä luoda uusia tuotteita perinteisten mallien lisäksi. Hanke pyrki päivittämään näkövammaisyhteisön käsitystä käsityöammattien arvostuksesta ja tuomaan yhteisön koulutuskeskusteluun vahvemmin ajatuksen kaikkien ammattien arvostettavuudesta.

Näkövammaisten liiton työelämäpalveluihin palkattiin vuonna 2015, Sokeva-käsityötoiminnan loputtua, käsityöläisille yrittäjyysneuvoja. Hän muun muassa neuvoi näkövammaisia käsityöläisiä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa, teki yhteistyötä sidosryhmien, kuten Liven, HUN ry:n Käsillä-projektin ja Näkövammaiset käsityöntekijät ry:n kanssa, ja tiedotti käsityöalan asioista.

2 Peruskoulu

2.1 Nykytilanne

Nykyisin peruskoulussa opetetaan sekä uutta että perinteistä käsityötä. Käsityöopetuksessa ei ole enää jaoteltu teknisiä-, puu- ja tekstiilitöitä.

Käsityöopettajille tärkeintä on tuki silloin, kun kouluun tulee näkövammainen lapsi, jottei opettaja koe jäävänsä yksin. Yleensä ottaen opettajat suhtautuvat positiivisesti näkövammaiseen oppilaaseen, mutta erojakin on. Näkövammaisen opettaminen aiheuttaa opettajalle lisätyötä. Avustajan käyttöä ja mukautuksia pyritään nykyisin hyödyntämään.

Näkövammaisilla lapsilla on muutaman kerran, tai tarvittaessa, lukuvuoden aikana mahdollisuus olla lähijaksolla Valteri Onervan koulussa. Lähijaksoilla saatetaan kuitenkin keskittyä enemmän apuvälineiden harjoitteluun kuin itse käsitöiden tekemiseen. Käsityöopettajille on opetusmateriaalia saatavilla erityistarpeiden oppilaille. Aina voi olla myös yhteydessä Valteriin, jos luokalla on näkövammainen.

Käsityötunnit ovat olleet vähenemään päin. Tietty tuntimäärä on määritelty ja koulut saavat valita, miten käsityöopetuksen järjestävät. Lapsilla, joilla on erityistarpeita, on haasteita pärjätä tunneilla ja oppiminen riippuu siitä, miten opettajat ovat valmentautuneita.

3 Ammatti- ja ammattikorkeakoulut

3.1 Nykytilanne

Taideteollisuusalan perustutkinnon, artesaani, voi suorittaa erityisammattiopistoissa, joita ovat Live, Luovi ja Spesia. Näissä oppilaitoksissa järjestetään myös valmentavaa koulutusta.  Livessä tilanne on se, että moni haluaa opiskella artesaaniksi ja halukkaita on paljon jonossa. Opintoihin on jatkuva haku ja tarjolla on kahdeksan opiskelupaikkaa. Livessä ei ole resursseja näkövammaisten perinteisten käsitöiden koulutukseen.

Tutkinnon perusteet on tarkkaan määritelty. Tutkinnoissa on kuitenkin niin sanottu paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, jossa voisi olla esimerkiksi rottinkikalusteiden ja harjojen valmistus. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen polku, jolloin hänen on mahdollista valita valinnaisten aineiden puitteissa itselle sopivia tutkinnon osia. Tämä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa tulee olla huolellisesti suunniteltu ja mietitty: sisältö, toteutus ja arviointi. Käytännössä yksilöllinen polku toteutuu jo nyt. Opiskelijat ovat ohjautuneet Käsillä-yrittäjyysvalmennukseen.

Suomessa on useita muitakin ammattioppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja, joissa voi opiskella artesaaniksi ja artenomiksi integroituneena, myös verhoilijaksi ja kankuriksi voi opiskella. Käytäntönä on, että ensisijaisesti opiskelijan mieltymyksen mukaan laaditaan opiskelusuunnitelmat. Oppisopimuksellakin voi opiskella ammattitutkinnon esim. omassa yrityksessä verhoilijaksi.

Näkövammaisen opiskelujen sujuminen riippuu paljon opettajien valveutuneisuudesta. Opettajille aiheutuu ohjauksesta lisätyötä ja hänen on tärkeä saada tukea, ettei hän jää yksin. Opettajat ovat yleensä suhtautuneet positiivisesti näkövammaisen oppilaan opiskeluun ja työskentelyyn.

3.2 Tavoitteet

On turvattava, että taito opettaa näkövammaisia säilyy jatkossakin. Koska yhä enenevissä määrin näkövammaiset opiskelevat integroituneina, on tärkeää, että opiskelun sujuvuus turvataan. Opiskelijalla ei saa opiskeluaika kulua siihen, että hän opettaa opettajalleen näkövammaisen ohjaamisen taitoja. Mahdollisten henkilökohtaisten avustajien käyttö opiskelussa voitaisiin osittain korvata esim. mentoritoiminnalla. Käytännössä näkövammaisen käsityöyrittäjän pitäisi saada aluksi pedagogista koulutusta ennen kuin pystyy ohjaamaan toista. (tämä kannanotto perustuu vuoden 2021 kokemukseen) Esimerkiksi rottinkihuonekalujen tekoon tarvitsemme ensin tekijöitä ennen kuin voidaan edes mentoroida.

Myös Näkövammaisten liiton kouluttamille kokemustoimijoille tulisi laajentaa kenttää opettajien kouluttamiseen, jotta opettajat osaisivat kohdata näkövammaisen opiskelijan ja ohjata häntä.

Tavoitteenamme tulee olla artesaaniohjauksen säilyminen Livessä.

4 Ammattilaistoiminta

4.1 Nykytilanne

Näkövammaisten on mahdollista jatkaa käsityöopintojaan eri tahoilla. Näitä ovat Käsillä-yrittäjyysvalmennus, Näkövammaiset käsityöntekijät ry:n käsityövastaavien ohjauskoulutus, kansalais- ja työväenopiston kurssit, kansanopistot, Työtehoseura ja Taito ry.

Käsillä-yrittäjyysvalmennus on todettu erittäin hyväksi toiminnaksi ja tästä on saatu aikaiseksi hyvä konsepti. Kursseille on hakeutunut ja osallistunut aktiivisesti näkövammaisia eri puolelta Suomea. Toiminta on aktivoinut ja innostanut näkövammaisia ryhtymään yrittäjiksi.

Perinteisiin näkövammaisten käsityöläistaitoihin ei ole mahdollista saada koulutusta oppilaitoksissa. Tällä hetkellä HUN ry:n Käsillä-yrittäjävalmennuksessa perinnekäsitöihin saa opetusta. Kuitenkin Käsillä-yrittäjyysvalmennukselle ja Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:lle avustusehdotus vuodesta 2021 eteenpäin näytetään nollatukena. Perusteluina on, että STEA ei lähde tukemaan yhtä ammattiryhmää.

Keväällä 2021 on alkamassa Careeriassa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto oppisopimuskoulutuksella yrittäjille ja yhteisöille. Tammikuussa on alkanut vammaisten Yrittäjän ammattitutkintokoulutus Careeriassa.

Yhdessä Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:llä, Annansilmät-Aitalla ja Käsillä-yrittäjyysvalmennuksella on hyvät käsityöverkostot. Lisäksi Näkövammaisten liiton yrittäjyysasiantuntijalla on myös käsityöläisistä tuntuma.

4.2 Tavoitteet

Pyritään turvaamaan sekä Käsillä-yrittäjyysvalmennuksen että Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:n rahoituksen jatkuminen. Mietitään tarvelähtöisesti uutta ja perusteltua toimintaa, jolla rahoitus turvattaisiin.

Tuotekehitys pitää herätellä uudelleen toimintaan. Käsillä-yrittäjävalmennus pyrkii luomaan tuotekehitysyhteistyötä oppilaitoksiin. Annansilmät-Aitta ja Käsillä- yrittäjävalmennuksen yhteiset suunnitteluprojektit. Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:n tuotesuunnitteluryhmä toimimaan.

5 Harrastetoiminta

5.1 Nykytilanne

Näkövammaiset käsityöntekijät ry

Aikoinaan yhdistys on perustettu ammattilaisia varten. Vuodesta 2015 yhdistyksen toiminta on kohdistunut vertaistuelliseen, ja perinnettä säilyttävään kurssitoimintaan.

Yhdistys on vuosittain tarjonnut alueyhdistyksille haettavaksi neljä kurssipäivää käsityökurssien järjestämiseksi. Tämä on mahdollistanut käsityötoiminnan aktivoimisen alueyhdistysten piirissä. Kuluvana vuonna niukkenevassa resurssitilanteessa Käsityöyhdistys on myöntänyt alueyhdistysten haettavaksi 16 tuntia käsityökursseihin, jotka on toteutettava vähintään neljän tunnin jaksoissa. Kaikki alueyhdistykset ovat hakeneet kursseja.

Alustavan avustusehdotuksen mukaan avustus loppuu vuoden 2021 jälkeen. Ilman käsityökurssipäiviä käsityötoiminnalla on alueyhdistysten välillä erittäin suuria eroja.

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry järjestää 1– 2 kertaa vuodessa käsityövastaavien kokoontumiset livenä. Alueyhdistysten pitäisi maksaa matkakustannukset tapaamisiin, mutta toiminta vaihtelee eri alueilla. Kuluvana vuonna käsityövastaavien koulutuspäivä tullaan järjestämään Teamsilla Korona-virusepidemian vuoksi maalis-huhtikuussa. Käsityövastaaville on pidetty Teams-kokoontumisia.

Yhdistys on järjestänyt Puikon koukuttamat valtakunnallisia etätapaamisia. Tällä hetkelläkartoitetaan käsityöläisten innokkuutta kokoontua myös muiden aiheiden ympärille, kuten harjojen tai rottinkituotteiden valmistus.

 Yhdistyksen perinteiset kesäpäivät jäävät pitämättä. Vuonna 2022 Näkövammaiset käsityöntekijät ry on uudessa tilanteessa, jos avustusta ei saada.

Alueyhdistykset

Alueyhdistyksissä on 14 käsityövastaavaa, jotka työskentelevät vapaaehtoisina. Joissakin yhdistyksissä yhdistyksen työntekijä on nimetty käsityövastaavaksi. Käsityövastaaville alueyhdistys maksaa kulukorvaukset. Osa alueyhdistyksistä järjestää käsityötoimintaansa osana STEA-avustustaan.

Alueyhdistyksien toteuttamassa käsityötoiminnassa on suuria eroja. Käsityötoiminnan tarjontaa lisää Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:n mahdollistamat kurssit. Kurssit puolestaan mahdollistavat isotöisempien tuotteiden valmistamisen ja vaikeampien tekniikoiden opetteluun.

Alueyhdistysten toiminta aktivoi jäseniä järjestämään myyjäisiä ja täten harjoittamaan pienimuotoista elinkeinotoimintaa. Myös muihin eri tapahtumiin kuten messuille, saadaan osallistujia järjestäjäpuolelle. Tällaiset toiminnat ovat myös arvokasta näkövammaisuudesta tiedottamista.

Tekijöiden keskuudessa on jatkuva tarve uusille tuoteideoille, materiaaleille ja saavutettaville ohjeille.

5.2 Tavoitteet

Tavoitteena on, että käsityöläisten harrastetoimintaa pystytään toteuttamaan myös tulevaisuudessa. Yhdessä tekeminen on tärkeää. Käsitöiden kulttuuriperintö sekä perinnekäsitöiden taito tulisi säilyttää. Pyrimme jatkossakin ylläpitämään näkövammaisten käsityötuotteiden korkeaa laatua. Tavoitteena myös turvata käsityötoiminta alueyhdistyksissä. Yhtenä tavoitteena on laatujärjestelmän luominen: laadun varmistus, tuotekortti tuotteisiin.

6 Materiaalinvälitys          

6.1 Nykytilanne

Vuodesta 2015 lähtien Annansilmät-Aitta on vastannut materiaalinvälityksestä ja samalla saanut Näkövammaisten liitto ry:ltä tukea tähän. Tuki on kuitenkin koko ajan vähentynyt ja vähenee edelleen, kunnes loppuu vuoden 2022 jälkeen. Tähän mennessä tulisi saada ratkaisu toiminnan jatkumisesta.

Materiaalinvälitys vaatii todellisuudessa merkittävää rahoitusta. Annansilmät-Aitta välittää materiaaleja vaihtelevina määrinä yksittäisille näkövammaisille käsityöntekijöille. Ulkomailta yksittäiset käsityöläiset eivät saa pieniä määriä. Annansilmät-Aitan materiaalivalikoima on pidetty lähestulkoon samana, sillä käsityöläisten tarvitsemia materiaaleja ei saa mistään muualta ja ne ovat esivalittuja sekä tarkoituksiin sopivia. Materiaalinvälityksen palvelun taso on ennallaan ja tilausten vastaanottamista on järkeistetty siten, että tilaukset keskitetään vastaanotettavaksi kahdesti viikossa, sillä resurssit ovat tiukoilla.

Rottinkikalusteiden runkoja valmistaa Jaakko Hytönen Niinivedellä. Hän on saanut opetusta kuuden mallin valmistamiseen: Henna- ja Lumikenkä-tuolit, Nakke-riippukeinu, Tiina-jakkara, sekä pyöreät pöydät Ø 50 cm ja Ø 60 cm.

Rottinkikalusteiden tekijöitä on vähän ja tekijöille pitäisi pystyä maksamaan enemmän. Myös mattopiiskojen tekijöitä tarvitaan lisää. Niitä valmistaa vain yksi henkilö.

6.2 Tavoitteet

Kuten edellä, myös tämän teeman ympärille kiteytyy samat tavoitteet. Kädentaitojen koulutuksen ja materiaalin saannin turvaaminen on tärkeää. Materiaalinvälitykseen tulee saada kestävä ratkaisu, jotta tuotteiden laatu ja valikoima kehittyisi tarvitsemme myös kehitystä materiaaleihin. Materiaalin välitys on jatkuvaa valikoiman kehittämistä.

Annansilmät-tuotemerkki on myytävissä käsityötuotteissa käytettävä merkki, joka takaa ostajalle tuotteen laadun sekä sen, että tuote on näkövammaiskäsityönä valmistettu. Annansilmät-tuotemerkin brändiä tulee kohottaa. Näkyvyyttä merkille saadaan Annansilmät-Aitassa, messuilla yms.

Tuotekehitys tulee saada uudelleen käyntiin. Sekä tekijöille että markkinoille tarvitaan uusia tuotteita, uusia materiaaleja ja uusia tekniikoita. Myös laadunvalvontaa tulee kehittää.

7 Kuntoutus

7.1 Nykytilanne

KELAn maksamaan kuntoutukseen ei ole mahdollista sisällyttää suurta määrää kädentaitoja. Kuntoutujilla on kädentaitoja keskimäärin 3–4 tuntia viikossa. Kun kädentaidot jäävät vähäisiksi, se vaikuttaa näkövammaisena toimimiseen. Tämä ei ole motivoivaa ohjaajallekaan. Muovipärettä on saatavilla, mutta rottinkia ei, jolloin rottinkitöiden tekeminen ei ole mahdollista. Kuntoutuksessa opetetaan myös harjantekoa. Asiakkaita ohjataan kuntoutuksesta alueyhdistyksiin.

7.2 Tavoitteet

Näkövammainen ei itse osaa välttämättä ohjata opettajaa opetuksessa. Opiskelijan on kuitenkin tärkeä tietää omat mahdollisuudet. Kuntoutuksen merkitys on tässä tärkeä ja sen oikea-aikaisuus. Ennen kuin pääsee ammattiin oppimaan, pitää saada kuntoutusputki toimimaan.

Näkövammaisten käsityötoiminnan jatkuvuus halutaan taata.

Toivotaan, että Näkövammaisten liitto osallistuisi jatkossakin toimintaan, sillä tällöin olisi voimakkaammat hartiat mukana kehittämässä toimintaa.

Selvitetään Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:n kanssa yhteistyössä kuntoutuksen mahdollisuutta hyödyntää alueyhdistysten käsityövastaavien ammattitaitoa. Tavoitteena lisätä kuntoutujille iltaohjelmaan käsitöiden tekeminen.

Suomessa syrjäytyvien ihmisten määrä lisääntyy koko ajan, myös näkövammaisten kohdalla. Kuntoutus on jatkossa se paikka, jossa syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt saataisiin käsityön, ja tästä edelleen myös muiden toimien, pariin. Kuntoutus on tapa tavata toisia edistäen näin terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Käsillä tekemisen merkitys näkövammaiselle on ensisijaisen tärkeää: ei ole sattumaa, että näkövammainen hyödyntää käsiään hahmottaessaan tuntoaistin avulla ulkopuolista maailmaa. Se on oleellinen osa tiedon aistimista.

8 Miksi käsityötoimikunnalle koetaan tarvetta?

Käsityötoimikunta voisi levittää alueyhdistysten käsityötoiminnasta tietoa, sillä toiminta on luonteva ja sosiaalinen tapa tavata toisia edistäen näin terveyttä. Alueverkoston toimintaan tarvitaan liiton apua.

Jatkossa toivotaan hallituksen nimeävän käsityötoimikunta Näkövammaisten liitto ry:n koko hallituskaudeksi. Koemme, että toimikunta olisi tärkeä ja ainoa yhteinen foorumi, jossa voidaan toimia. Kokoontumisia olisi 3–4 kertaa vuodessa.

Käsityötoimikunta alkaisi kehitellä ja edistää mentoritoimintaa. Se jatkaisi myös laatujärjestelmän kehittämistä.

9 Johtopäätökset

Suorat toimenpide-esitykset koottuna.

9.1 Ammatti- ja ammattikorkeakoulu

Oppilaitoksissa voitaisiin hyödyntää näkövammaisten käsityöläisten kokemusasiantuntijuutta. Näkövammaiset käsityöntekijät ry:llä on hyvä käsityöläisverkosto.

Livessä artesaanikoulutuksen vastaavan kanssa voisi jutella tästä paikallisesti tarjottavasta tutkinnon osasta ja voisiko esim. rottinkikalusteiden ja harjojen teko tms. olla mukana. Näkövammainen yrittäjä voisi toimia kouluttajana.

Oppilaitoksiin on tarvetta kehittää Mentori-toimintamalli:

  • Oppilaitoksiin tarjottaisiin mentoreita avuksi opiskelijan työpariksi.
  • Näkövammaisten liitto lähtisi organisoimaan, neuvottelemaan ja vaikuttamaan.
  • Näkövammaisten liitto vie mentoritoimintaa alueille.
  • Näkövammaiset käsityöntekijät ry:stä asiantuntijuus ja yhdistys järjestäisi perehdytystä.

9.2 Harrastetoiminta

Koulutus perinteisiin käsitöihin, sekä uusiin materiaaleihin että tekniikoihin, on tärkeää. Näihin liittyy tuotekehitys ja laatuasiat. Lisäksi pitää löytää materiaalivälitykselle kestävä ratkaisu.

Annansilmät-tuotteiden näkyvyyttä tulee lisätä ja sen arvoa nostaa. Näkövammaisten liiton tulee ottaa käsityötoiminta tärkeäksi osaksi: tarjota elinkeinoneuvontaa, avustaa rahoituksella. HUN on isossa roolissa.

9.3 Materiaalinvälitys

Rahoitus on saatava.

9.4 Kuntoutus

Pidämme tärkeänä, että pystytään vaikuttamaan Näkövammaisten liiton strategiaan, jossa käsityötoiminta on läpileikkaavana: kuntoutus, koulutus, opetussuunnitelmat; sillä käsillä tekeminen on keskeinen asia näkövammaisille.

10 Loppusanat

Näkövammaiset Käsityöntekijät ry:ssä ja Käsillä-yrittäjyysvalmennuksessa tehdään taukoamatta töitä, jotta löytyisi uusia ratkaisuja rahoituksen jatkumiseksi. Kaikki se korvaamaton työpanos, jonka alansa osaajat itsestään antavat, on turhaan, mikäli materiaalinvälitys nykyisessä toimintamuodossaan lakkaa.

Kaikki kiteytyy materiaalinvälityksen toimivuuden ympärille. Opiskelijoita on jonossa ja alueyhdistyksissä on tahtotila toiminnalle. Kuitenkaan opiskelijoilla ei ole valoisaa näkymää työelämässä, eikä alueella toimintaa, mikäli materiaalinvälitys ei toimi.

Jos saamme yhden syrjäytymisuhan alla olevan näkövammaisen kerrallaan mukaan toimintaamme, kaikki tämä työ on sen arvoista.

Otetaan esimerkkitarina:

"Ensin rohkaisemme uuden näkövammaisen mukaan toimintaan, sillä hän oli ahkera neulomaan jo silloin, kun vielä näki. Hiljalleen hän rohkaistuu valmistamaan jonkin tuotteen. Tulee tarve hankkia materiaalia. Mikäs sen arvokkaampaa kuin soittaa Annansilmät-Aittaan ja tilata suoraan kotiin toimitettavaksi. Tässä vaiheessa hän on niin elävöitynyt, että kokee tarvetta ryhtyä opettelemaan omatoimisesti uusien ohjeiden etsimistä netistä. Seuraavaksi hänet ohjataan ICT-palveluiden piiriin."

Tämä on siis yksi iso palapeli, jossa kaikilla palasilla on tarkoituksensa ja tehtävänsä.

Kuten liitto omissa säännöissään kirjaa:

"3 § Toimintamuodot. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto -- harjoittaa näkövammaisten tasa-arvo-, nuoriso-, kulttuuri-, käsityö- ja museotoimintaa ja edistää näkövammaisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia."

Tässä suuressa palapelissä kaikki palaset ovat tärkeitä ja hioutuneet omalle paikalleen. Jos yksi palanen puuttuu, on palapeli rikki.

28.2.2021
Näkövammaisten liitto ry:n Käsityötoimikunta


Sivu päivitetty